Vuonna 1939 14-vuotiaan Gert Berlinerin piti jättää hyvästit vanhemmilleen astuessaan junaan Berliinissä Ruotsiin. Siihen mennessä natsi-Saksasta paeta toivovien juutalaisten mahdollisuudet olivat käytännössä hävinneet. Yksi harvoista jäljellä olevista mahdollisuuksista oli Kindertransport - juutalaisten ja kveekarien järjestöjen johtamat pelastustoimet, jotka salakuljettivat lapsia maasta junalla. Salainen tehtävä auttoi tuhansia lapsia pakenemaan, ja Gert oli yksi heistä. Mutta vain lapset päästiin juniin. Ja niin nuori poika hyvästi hyvästit ainoille tunnetuille vanhemmille, aseistettu pussiin, joka mahtui vähän muuta kuin pieni, täytetty apina.
Hänen vanhempansa lähetettiin Auschwitziin, missä heidät murhattiin 17. toukokuuta 1943.
Yksi ystävällinen perheperhe otti Berlinerin vastaan Ruotsissa ja muutti sodan jälkeen Yhdysvaltoihin. Orpo ja täysin yksin, hän toi leluapinan mukanaan.
Hän varttui ja työskenteli valokuvaajana ja taiteilijana, matkusti laajalti ja otti leluapinan mukanaan missä tahansa hän meni. Hän meni naimisiin ja hänellä oli poika Uri, joka kauniissa teoksessa NPR: lle kirjoitti: "Hän oli kaukainen isä. Ja minä olin kaukainen poika. Suurin osa ajastamme yhdessä kärsi pysäyttämällä, epämiellyttävät hiljaisuudet." Gert puhui harvoin varhaisesta elämästään tai hänen vanhempistaan, ja suurimman osan Urin aikuiselämästä hän uskoi, että "berliiniläisiä oli vain kolme: isäni, minä ja poikani Ben."
Pikku poika, joka pakeni natseista.
Lelu apina hän kantoi mukanaan.
Vuosikymmeniä myöhemmin tuon täytetyn eläimen lahjoittaminen museolle johti huomattavaan löytöön https://t.co/2UuGnf10Tv @uberliner pic.twitter.com/ySyLbDrx8Q
- David Beard (@dabeard) 14. marraskuuta 2018
Sitten, vuonna 2003, Berliinin juutalaisen museon arkistomies Aubrey Pomerance kysyi isiltään, voisiko hän lahjoittaa lapsuudestaan jotain, johon museon kävijät voisivat henkilökohtaisesti liittyä. Hän antoi hänelle lelun apinan, ja se palasi takaisin Berliiniin. Apina istui monien vuosien ajan museossa.
Vuonna 2015 Erika Pettersson- niminen nainen vieraili museossa ja näki apinan ja kuvan pienestä pojasta nimeltä Gert Berliner. Mikä sattuma, hän ajatteli. Hänen äitinsä sukunimi oli myös Berliner. Kävi ilmi, että Gertin isällä oli veli, jonka lapset olivat myös onnistuneet pakenemaan Ruotsiin. Mutta he eivät päässeet ulos Kindertransportin kautta ; sen sijaan heidät lähetettiin työskentelemään maaseudun syrjäisten osien tiloilla. Vaikka he olivat serkkuja, jotka asuivat samassa maassa samanaikaisesti, he eivät tienneet mitään toisensa olemassaolosta.
Mutta kaikki muuttui, leluapinan ansiosta.
Uri matkusti äskettäin Ruotsiin tapaamaan kauan kadonneita perheenjäseniään, ja kirjoitti, että "vaikka olimme juuri tavanneet, tuntui hyvältä olla lähellä uutta sukulaisiani. Olla osa suurempaa perhettä - perhettä, joka ei vain ole selviytyi, mutta on kasvanut ja menestynyt."
Gertille, joka on nyt 95-vuotias, hän on kiitollinen.
"Se on lahja", hän sanoi. "Vanhuudessani olen huomannut, että minulla on perhe."
Ja on hienoa tietää, että hän ei ollut väärässä kaikkia niitä vuosia sitten, kun hän uskoi, että täytetty apina oli maaginen talismani, joka yhdisti hänet perheen kanssa yhtenä päivänä.
"Yhtäkkiä apinan takia minulla on puhelu, joku Ruotsissa kaikista paikoista sanoo, luulenpa, että olet serkkuni", hän sanoi.
Kun hän pakeni lapsina natseista, Gert Berliner pakattiin täytetyn apinan. Hän säilytti sitä yli puoli vuosisataa ennen lahjoittamista museolle, teko, joka johti merkittävään löytöyn: perheeseen, jota hän ei tiennyt, että hänellä oli. https://t.co/hPCHlE3kQm pic.twitter.com/F3lTDdzS1z
- NPR (@NPR) 14. marraskuuta 2018
Tarina on mennyt virukselliseksi, ja on sanomattakin selvää, että se saa kaikki itkemään.
Sain juuri puhelimesta @uberlinerin kanssa, joka kertoi uskomattoman tarinan isästään, hänen täytetystä apistaan ja pakenevasta natseista. Hän on saanut monia sähköposteja ja sosiaalisen median muistiinpanoja. "Yleensä käsittelen muun muassa tariffeja ja kauppaa. Se ei voinut olla erilainen kuin tämä tarina." pic.twitter.com/Oy7ehZe9iM
- David Beard (@dabeard) 14. marraskuuta 2018
Maailma voi olla erittäin julma paikka, mutta se voi olla myös maaginen. Ja lue vielä yksi hämmästyttävä tarina siitä, kuinka sosiaalinen media auttoi yhtä naista siirtymään perheen puuttumisesta tytär-, tyttärentytär-, sisko- ja täti-ikään.