Kookospähkinä on kookospalmun keitettyä ja kuivattua kalkkia. Se on korkeampi hintalappu kuin rakeistettu sokeri, mutta tarjoaa saman määrän hiilihydraatteja ja kaloreita. Kookospähkinän sokerin edut ovat se, että se on kuuma raaka terveydelliseen ruoan maailmaan - tämä sokerimuoto tarjoaa joitain ravinteita ja sillä voi olla vähemmän dramaattisia vaikutuksia verensokeriisi kuin muitakin makeutusaineita.
->Päivän video
Ravinnepitoisuus
Kookospähkinä ei ole ravitsemuksellinen superruoka, mutta se tarjoaa enemmän vitamiineja ja mineraaleja kuin valkoista sokeria. Se sisältää vähäisiä määriä C-vitamiinia, kaliumia, fosforia, magnesiumia, kalsiumia, sinkkiä, rautaa ja kuparia. Kookos-sokeri tuottaa myös pieniä määriä fyto-viruksia, kuten polyfenoleja, flavonoideja ja antosyanidiinia sekä antioksidantteja. Löydät myös B-vitamiini-inositolin, jota käytetään usein mielenterveenä, kookos-sokerissa.
Matala glykeeminen vaikutus
Glykeeminen indeksi mittaa hiilihydraattien vaikutukset verensokeriin. Kookos-sokeri on vain 35 indeksistä, kun taas tavallinen sokerirasva on 60-75. Ruoat, jotka ovat korkealla glykeemisessä indeksissä, aiheuttavat verensokeriasi piikkiin, mikä voi johtaa sokeriruokintaan ja sen jälkeen kaatumiseen. Nopeat piikit verensokeriin voivat myös aiheuttaa insuliinin nousun lyhyessä ajassa, ja sillä voi olla vakavia seurauksia diabeetikoille.
Vähemmän fruktoosia
Fruktoosi on sokerityyppi, jonka kehosi muuntuu nopeasti rasvaan. Vain maksasi voi rikkoa fruktoosia, ja yksi tämän hajoamisen tuloksista on triglyseridi - eräänlainen rasva. Älä käytä suuria määriä fruktoosia sen ulkopuolella, mitä saat tuoreisiin hedelmiin, toteaa Harvard Health Publications. Agave-nektari on 90 prosenttia fruktoosia, ja korkea fruktoosi maissisiirappi on 55 prosenttia fruktoosia. Kookos-sokerilla on vain 45 prosenttia fruktoosia, mikä tekee siitä paremman vaihtoehdon kuin muut makeutusaineet.
Earth Friendly
Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö nimeltään kookospalmuokeria maailman kestävin makeutusaineeksi vuonna 2014. Puut käyttävät vähäisiä määriä vettä ja polttoainetta erityisesti sokeriruo'on tuotantoon verrattuna ja tuottavat noin 20 vuotta. Sillä ei ole keinotekoisia ainesosia eikä sitä muuteta kemiallisesti.
